Huoh, nää on taas näitä päiviä kun tuntuu että kaikki on pielessä...

Olen taas kohdellut itseäni huonosti tämän viikon, sillä olen antanut kiireen ja stressin viedä minulta pois liikunnan ja terveellisen ruokavalion. Olen juossut pää kolmantena jalkana koulun, puhelintyön ja uuden työpaikan välillä ja kävinpä vielä toissapäivänä työhaastattelussa Helsingissä. Se meni mielestäni tosi hyvin, mutta saan tietää päätöksen vasta ensi viikolla....Mua jännittää ihan kauheasti, sillä haluaisin niin hirveästi sen työpaikan!!!

Joudun meneen tänäänkin puhelintyöhön, sillä joudun korvaamaan poissaolot jotka olen viettänyt tässä kuussa siellä miesten vaateliikkeessä. Arvatkaa onko yhtään fiilistä?! Tuntuu että olen menettänyt taas kaiken kiinnostuksen työhön, jossa joudun melkein pakottamaan ihmisiä ostamaan meidän tuotteita. Onhan tämä työ opettanut paljon rohkeutta ja myyjänä tarvinkin paljon vielä opetusta, mutta inhottavinta on se jatkuva vänkääminen asiakkaan kanssa joka jo heti kun kuulee mistä soitan huutaa puhelimeen EIIIII!

Myyminen on kivaa ja kaupoissa onnistuminen varsinkin, mutta esimerkiksi vaateliikkeessä asiakas on itse valinnut mahdollisuuden ostaa, jolloin pohjalla on periaatteessa vahva kyllä-huuto jo, mutta kun monet suorastaan inhoavat puhelinmyyjiä, niin siinä onkin uskomaton haaste saada kaupat tehtyä...

Sori kun valitan ja valitan taas. Joskus vain tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, mutta tiedän että kaikesta ponnistelusta on oikeasti vain hyötyä.

Voimia ja iloa lauantaihin!